lauantai 17. tammikuuta 2015

Joroinen sprintti 19.7.2013

Koska Tiina innostui triathlonista niin kovasti päätimme lähte myös Joroisille kokeilemaan pikatriathlonia kun siinä vielä tilaa oli. Matkat siellä oli 400/20/5. Edellisellä viikolla minulla oli hieman flunssaa mutta tunsin olevani jo niin terve että voisin lyhyen kisa käydä kokeilemassa. Voimarinteen hyvin meneen puolimatkan jälkeen odotukset olivat suhteellisen korkealla koska lyhyt kisa voidaan kuitenkin mennä kovalla teholla. Aikaisin aamusta lähdimme ajelemaan kohti Joroista, matka meni oiken leppoisasti ja perille saavuttiin hyvissä ajoin. Jälleen kerran uudessa paikassa ja sehän tietää seikkailua eksyneenä pitkin kisa-aluette etsien paikkoja minne täytyy mennä. Kaikki oikeat paikat löytyivät lopulta. Koska kyseessä on suomen maineikkain triathlon paikkakunta on pikamatkalla kunnia kokeilla kisajärjestelyjä seuraavan päivän puolimatkaa varten. Kisainfossa selvisi että kisajärjestelyt olivat hieman normaalista poikkeavat. Sillä uinti tapahtui muutaman kilometrin päässä pyörä->juoksu vaihtoaluetta joten uinti->pyörä vaihtoalue oli ihan erikseen uinti alueella. Asiaa kovasti ihmeteltiin ja hämmästeltiin mutta toimittiin kuitenkin ohjeiden mukaan ja vietiin juoksukamat omalle vaihtoalueelle ja sen jälkeen napattii uintikamat kassiin hypättiin pyörän selkään ja polkaistiin muutaman kilsan päähän uintialueelle jossa sitten etsittiin pyörälle oikea paikka ja loput pyörä kamat laitettiin uintikamojen tilalle kassiin. Sitten alettiin jo kiskoa märkäpukua päälle ja odottelemaan lähtölaukausta. Uinti itsessään sujui erittäin hyvin ja ajaksi sain kellotettua 6min 48sek joka nopeinta vauhtia mitä ikinä olen kisassa uinut. Uinnista päästyä napattiin pyöräkama kassi telineestä ja märkäpuku laitettiin ym. uintitarvikkeet laitettiin varusteiden vaihdon jälkeen kassiin. Sen jälkeen varustekassin nakattiin kuorma-autoon joka sitten tuo kassin uintialueelta lähemmäs kisastadionia josta sen sitten saa noutaa kisanumeroaan vastaan, Sitten jo juostiin jo kovaa vauhtia pyörää kohti napattiin se telineestä ja sitten jatkettiin juoksua kohti lankkua jonka jälkeen saa alkaa pyöräillä. Pikamatkan ollessa kyseessä sai tässä kisassa hyödyntää peesausta eli toisen pyöräilijän perässä roikkumista. Koska kyseessä oli niin lyhyt kisa en ajatellut että juomista tarvitsisi älyttömiä määriä. Joten olin tankannut ennen kisaa ja pyörässä minulla oli vain yksi juoma mukana. Juoksussa piti olla puolessa välissä huoltopiste niin en sinnekään ottanut mukaan juomavyötä mikä minulla yleensä on mukana juoksussa. 

Kovaa mennään
Ohitusta aloittamassa

Tämä taitaa olla jo pyöräilyn loppuvaiheesta joten kohta juostaan
Pyöräily itsessää sujui oikein hyvin ja peesauksesta oli selvästikin hyötyä. Aika 20km pyöräilyyn oli 34min 43sek ja keskinopeus oli mukavat 34,57km/h. Sitten vaihdettiin juoksuun, 5km ei siis kovin pitkämatka ja lämpötila oli myös oikein mukavat 14 astetta joten uskoin pärjääväni hyvin jouksun huoltopisteen juomilla loppuun asti. Juoksu ei alkanut mitenkään hirvitävän kevyesti mutta kulki kuitenkin ihan mukavasti. Urheilukellosta pystyin seuraamaan matkaa ja juoksun puolen välin kohdalla aloin odotella huoltopistettä sillä jano alkoi olla jo melkoisen kova. Mutta huoltopistettä ei koskaan tullut ja ei matkaa sen takia keskeytetä että hieman jano on tullut. Siispä painetaan vaan eteenpäin. Juoksun lopussa tultiin kisa-areenalle jossa oli satapäin katsojia kannustamassa joten vauhtia vaan lisää. Vaikka juoksu oli raskas kulki se silti yllättävän hyvin loppuajan ollessa 26min 47sek. Koko kisan loppuaika oli 1h 16min 6sek ja sijoitus 36/76.

Oman kisan jälkeen menin heti stadion alueelle katsomaan ja kannustamaan Tiinan maaliin tuloa ja hetken odottelun jälkeen Tiina tulikin näkyviin ja pääsin hienolla tuloksella maaliin. Sitten jo pakattiinkin kamat autoon ja lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Kotimatkalla minua alkoi kuitenkin palella kovasti ja kädet tärisivät. Päätimme siis vaihtaa kuskia loppumatkaksi. Kuvittelin että edellisviikon pieni flunssa aiheutti nyt sitten tällaisen pikaisen kuumeen nousun. Palelu kuitenkin loppui jossain vaiheessa ja kotiin päästyämme minulle oli tullut pistävä vatsakipu. Päätin kuitenkin että eiköhän se siitä ohitse mene ja menimme nukkumaan. Hetken aikaa sängyssä pyörien ja kivun yltyessä päätimme kuitenkin lähteä sairaalaan. Sairaalassa minua sitten tutkittiin kovasti, sydänfilmi otettiin ja verinäytteitä tutkittiin useampiakin ja olihan ne veriarvot ihan sekaisin kovan kisan jälkeen. Maksa arvot olivat koholla ainakin mitä nyt muistan. Vatsakivun edelleen ollessa kova minulle annettiin lääkkeitä sen helpottamiseksi mutta lääkkeistä ei tuntunut olevan mitään apua vaan kipu oli erittäin voimakas edelleen. Ja koska valitin kipua minulle annettiin sitten vähän vahvempia kipulääkkeitä nyt ilmeisesti jo turvauduttiin morffiiniin. En kuitenkaan asiasta ole ihan varma mutta kovempia lääkkeitä ei kuulemma enää pystyisi antamaan. Kipu alkoi hiljalleen helpottamaan ja päivän ollessa pitkä ja kivun kadotessa alkoi silmää myös väsymys painamaan. Lääkäri kuitenkin oli jo aikaisemmin todennut että minun kannattaa jäädä yöksi tarkkailuun joten sairaalan sängylle oli hyvä nukahtaa tässä vaiheessa. Aamulla herätessä kaikki olikin jälleen hyvin, olin ollut tiputuksessa koko yön yli jolloin keho oli saanut nesteytystä. Näin jälkeen päin ajateltuna uskon että minulle oli tullut nestevajaus ja siksi kroppa meni sekaisin, osaapahan juoda seuraavissa kisoissa riittävästi oli kisakeli viileä tai lämmin. Jälkeenpäin luin myös erään puolimatkaan suorittaneen naiskisaajan blogia jossa kerrottiin kuinka hänen kisa päättyi vain kymmeniä metrejä ennen maaliviivaa tajunnan menetykseen. Hän olikin sitten herännyt sairaalasta ja myös hänen maksa arvot olivat olleet koholla. Tosin hänen nestevajaus oli mennyt hieman pidemmälle kuin minulla, täytyy vaan kiittää onnea ettei minulla ollut pidempi kisamatka jolloin olisin voinut kokea saman kohtalon. Mutta tämä kisa oli nyt sitten tällainen ja siitä viisastuneena seuraavaa kisaa kohti.